Dicuren palvelumalli vastaa erinomaisesti STM:n Tiekartta 2023-2027-strategian tavoitteisiin

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi helmikuussa 2023 hyvinvointialueuudistuksen jälkeiselle ajalle tiekartan, jossa keskeisenä osana on digitalisaatio. Palvelupäällikkö Minna Teiskonen kuvaa Dicuren toimintamallien edistävän strategian kärkiä erinomaisesti, ja kertoo aloitetusta yhteistyöstä ensimmäisen hyvinvointialueen kanssa. 

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 15. helmikuuta tiekartan, jossa pohdittiin ratkaisuja sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden sekä saatavuuden turvaamiseen vuosille 2022–2027.

Tiekartta rakentuu neljän strategisen kärjen alle. Ne ovat osaamisen varmistaminen, työn vaikuttavuuden parantaminen, hyvän työn edellytykset sekä tietopohja-analyysi ja ennakointi. Nämä kaikki myötäilevät myös Dicuren näkemystä toimivista terveydenhuoltopalveluista. Myös digitalisaatio on mainittu osana vaikuttavuuden parantamista.

Osaamisen varmistaminen liittyy läheisesti ammattilaisten määrään: lääkärivajetta on erityisesti terveyskeskuksissa ja suun terveydenhuollossa, ja osaamista tulisikin lisätä koulutuspaikkojen sekä työperäisen maahanmuuton avulla. On tärkeää, että sote-alan ammattilaisten työ kohdennetaan kunkin ammattiryhmän koulutusta vastaaviin tehtäviin.

Sosiaali- ja terveysministeriö kannustaa digitalisaation lisäämiseen. Hoidon vaikuttavuuden ja henkilöstön riittävyyden kannalta on tärkeää, että uusille innovaatioille on tilaa sosiaali- ja terveydenhuollon ympäristöissä. Dicuren palvelupäällikkö Minna Teiskonen toivookin, että hyvinvointialueet tekisivät enemmän yhteistyötä ulkoisten palveluntarjoajien kanssa hakemalla tehokkaampia ja laadukkaampia toimintatapoja esimerkiksi etäpalveluiden avulla.

“Dicuren palvelukonseptin avulla on mahdollista vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin ja paitsi parantaa palveluiden saatavuutta, myös turvata ammattitaitoisen työvoiman saantia koko palveluketjussa”, Teiskonen summaa. 

Vaikka tiekartta kertoo etähoitopalveluiden tai -vastaanottojen kehittyneen ja yleistyneen merkittävästi, ei kaikkia etäpalvelujen mahdollisuuksia ole Teiskosen mukaan läheskään vielä hyödynnetty. Hän muistuttaa, että etähoitoa pelkkää videota hyödyntäen on jo yleisesti käytetty, mutta Dicurella mukana on videokuvan lisäksi lääkäri ja hänen apunaan hoitaja sekä etätutkimusvälineistö. Kokonaisuuteen kuuluu myös henkilöstön perehdyttäminen ja tuki ongelmatilanteiden varalle.

Osana Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (2023–2025) uusien digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa lisätään jatkossa entisestään. Dicure on sopinut pilotin aloittamisesta Keski-Suomen hyvinvointialueen (Hyvaks) kanssa. Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelma on mukana tukemassa myös tätä pilotointia. Kehittämishankkeen ohjelmapäällikkönä toimii Emilia Nygren. Emilian yhteystiedot: emilia.nygren(at)hyvaks.fi, puh. 050 311 8687. 

STM:n mukaan henkilökunnan yleistä digiosaamista tulisi kehittää, jottei digitalisaatio kuormita henkilökuntaa entisestään. Teiskonen kertoo Dicuren tunnistaneen saman ongelman:

“Panostamme palvelukonseptin käyttöönottoon yhteistyössä palveluntilaajan kanssa. Käyttöönotossa varmistamme toimintaan osallistuvan henkilöstön osaamisen sekä tarjoamme tuen ongelmatilanteisiin”, hän painottaa.

“Uskon, että uudenlainen etävastaanottopalvelumme auttaa parantamaan palvelujen saatavuutta ja oikea-aikaisuutta yhdessä perinteisten läsnävastaanottojen rinnalla.”