Muuttoaalto, kuntaliitokset, digitalisaatio, hyvinvointialueuudistus. Pienet paikkakunnat ja syrjäseudut ovat kokeneet paljon mullistuksia palveluissaan 2000-luvulla.
Olemme Länsi-Euroopan harvimmin asuttu maa, jossa on paljon pieniä kuntia sekä pitkät etäisyydet. Keskimääräinen kuntakoko vuonna 2021 oli 17 955 asukasta. Jo pitkään megatrendinä on ollut laaja muuttoaalto maaseudulta kaupunkeihin ja erityisesti Etelä-Suomeen. Kun puhutaan pienten kuntien asukkaiden hyvinvoinnin tulevaisuudesta, etäisyyksillä on merkitystä. Lain mukaan terveyspalvelut on taattava yhdenvertaisesti kaikille asuinpaikasta riippumatta.
Kun rahoitus- ja järjestämisvastuu poistuu, katoaa pieneltä kunnalta mahdollisuus vaikuttaa suoraan palvelun tarjoamiseen. Hyvinvointialueuudistuksen tavoitteena on saavutettavuuden lisääminen, mutta ensisijaisena keinona tarjotaan kasvavaa digipalveluverkostoa. Väliinputoajina digipalveluissa ovat ikääntyvät ja varsinkin itsepalveluihin perehtymättömät tai kykenemättömät ihmiset.
Palveluiden suunnittelu vain digitaitoisia kaupunkilaisia ajatellen on lyhytnäköistä, summaa Dicuren toimitusjohtaja Jouni Turunen.
"Esimerkiksi syrjäseudulla asuva ikääntynyt ihminen ei välttämättä hyödy uudistuksista samalla tavoin, kuin nuorempi kaupunkilainen. Hän ei välttämättä hyödy digi- tai itsepalveluista. Heillä kuitenkin on saman verran – tai jopa enemmän – käyttöä sosiaali- ja terveyspalveluille".
Turusen mukaan Dicurelle on tärkeää tasa-arvoistaa terveyspalveluja sekä niiden saatavuutta.
"Vaikka Dicuren-mallissa digitaalisuutta hyödynnetään täysillä, paikallinen hoitaja on aina esimerkiksi ikääntyneen potilaan tukena ja turvana. Oikea-aikainen pääsy lääkäriin on tärkeää hoidon onnistumisen kannalta".
Oma haasteensa syrjäseuduille tuo henkilöstöresurssin puute. Monet nuoret lähtevät opiskelemaan terveydenhuoltoalaa suuriin kaupunkeihin ja jäävät niihin luomaan uraa: pienet paikkakunnat eivät aina houkuttele paluumuuttajia. Turusen mukaan aika Dicuren kaltaiselle mallille olisi otollinen varsinkin syrjäseutuja ajatellen. Koko maan tasolla kaivattaisiin jo nyt yli 16600 uutta sairaanhoitajaa. Vuonna 2021 yleislääkäreistä oli analyysin perusteella 1 035 ammattilaisen vaje kuntasektorilla ja nyt analyysi näyttää 908 ammattilaisen vajetta. (Keva, 2023)
"Suomessa on kattava terveyskeskusverkosto, vaikka palveluita keskitetäänkin isoihin kaupunkeihin. Pienten paikkakuntien terveyskeskukset ovat hoitajavetoisia".
Etävastaanottojen mukaanotto palveluverkostoon voisi osittain ratkaista syrjäseutujen lääkäripulan. Turusen mielestä digipalveluiden ja etävastaanottojen integroiminen palveluverkostoon onkin jopa ehto syrjäseutujen kannalta onnistuneelle hyvinvointialueuudistukselle.
"Yhdelläkään hyvinvointialueella ei ole varaa olla selvittämättä erilaisia palveluntuottamisen tapoja. Kun vapaita lääkäritunteja voidaan tehokkaasti tuottaa enemmän, se on jokaisen hyvinvointialueen ja asiakkaan etu", painottaa Turunen.
Lähteet:
https://www.keva.fi/uutiset-ja-artikkelit/kuntien-tyovoimaennuste-hoitajapula-kaksinkertaistui-kahdessa-vuodessa/
29.4.2024
Sencom ja Dicure ovat vuosien ajan kehittäneet hoitaja-avusteisia etävastaanottoja, jotka parantavat terveydenhuollon laatua ja tehokkuutta. Tutustu tuoreeseen artikkeliimme, johon olemme koonneet löydettyjä tutkimustuloksia, joiden tutkimusnäyttö tukee kokemusperäistä tietoamme osoittaen, että hoitaja-avusteiset etävastaanotot ja etätutkimusvälineet tarjoavat huomattavia hyötyjä potilaan hoidossa. Käymme jatkossa läpi löydettyjä tutkimustuloksia yksityiskohtaisemmin.
15.3.2024
Etävastaanottopalveluja on tarjottu innovatiivisena ratkaisuna Suomen lääkäripulaan, mutta niiden tehokkuus ja turvallisuus riippuu toteutustavasta. Hoitaja-avusteinen etä- ja lähilääkärivastaanottoa yhdistelevä palvelu mahdollistaa laadukkaan ja turvallisen hoidon, auttaen turvaamaan terveyspalveluita ympäri Suomen.
22.1.2024
Tervetuloa Dicuren palveluiden ytimeen! Artikkelissa esittelemme Service Manager Minnan roolin etävastaanottopisteiden suunnittelussa ja käyttöönottoprosessissa. Minna varmistaa tarvittavat tiedot, osaamisen ja laitteet ennen toiminnan käynnistämistä. Yhteistyö palveluntilaajan kanssa on keskeistä ja tavoitteena on suunnitella palvelukonsepti sekä käyttöönottoprosessi nykyistä toimintaa tukeviksi. Luottamuksellinen yhteistyö on etusijalla, ja Dicure on valmis ratkaisemaan haasteet.
20.12.2023
Dicuren toimitusjohtaja Jouni Turunen toivoo hyvinvointialueilta avoimempaa mieltä ja valmiutta uusiin käytäntöihin investoimiseen. Millaisia päätöksiä onnistuneiden palveluiden ja palvelukanavien suunnittelu edellyttää hyvinvointialueilta vuonna 2024? Lue Dicuren toimitusjohtajan, Jouni Turusen, terveiset hyvinvointialueiden päättäjille ja kehittäjille!
13.12.2023
Tule tapaamaan meitä Helsingin valtakunnallisille Lääkäripäiville!
14.11.2023
“Pidän tärkeänä sitä, että lääkäreiden saatavuus osana sote-palveluja voidaan säilyttää myös syrjäisemmillä paikkakunnilla. Jos pienet yksiköt ajetaan alas, asiakkaat joutuvat matkustamaan kasvu- ja maakuntakeskuksiin palvelua saadakseen”, Dicuren toimitusjohtaja Jouni Turunen painottaa haastattelussaan.