Dicure ehdottaa ratkaisua pienten paikkakuntien palveluiden turvaamiseksi

Muuttoaalto, kuntaliitokset, digitalisaatio, hyvinvointialueuudistus. Pienet paikkakunnat ja syrjäseudut ovat kokeneet paljon mullistuksia palveluissaan 2000-luvulla.

Olemme Länsi-Euroopan harvimmin asuttu maa, jossa on paljon pieniä kuntia sekä pitkät etäisyydet. Keskimääräinen kuntakoko vuonna 2021 oli 17 955 asukasta. Jo pitkään megatrendinä on ollut laaja muuttoaalto maaseudulta kaupunkeihin ja erityisesti Etelä-Suomeen. Kun puhutaan pienten kuntien asukkaiden hyvinvoinnin tulevaisuudesta, etäisyyksillä on merkitystä. Lain mukaan terveyspalvelut on taattava yhdenvertaisesti kaikille asuinpaikasta riippumatta.

Kun rahoitus- ja järjestämisvastuu poistuu, katoaa pieneltä kunnalta mahdollisuus vaikuttaa suoraan palvelun tarjoamiseen. Hyvinvointialueuudistuksen tavoitteena on saavutettavuuden lisääminen, mutta ensisijaisena keinona tarjotaan kasvavaa digipalveluverkostoa. Väliinputoajina digipalveluissa ovat ikääntyvät ja varsinkin itsepalveluihin perehtymättömät tai kykenemättömät ihmiset.

Palveluiden suunnittelu vain digitaitoisia kaupunkilaisia ajatellen on lyhytnäköistä, summaa Dicuren toimitusjohtaja Jouni Turunen. 

"Esimerkiksi syrjäseudulla asuva ikääntynyt ihminen ei välttämättä hyödy uudistuksista samalla tavoin, kuin nuorempi kaupunkilainen. Hän ei välttämättä hyödy digi- tai itsepalveluista. Heillä kuitenkin on saman verran – tai jopa enemmän – käyttöä sosiaali- ja terveyspalveluille".

Turusen mukaan Dicurelle on tärkeää tasa-arvoistaa terveyspalveluja sekä niiden saatavuutta.

"Vaikka Dicuren-mallissa digitaalisuutta hyödynnetään täysillä, paikallinen hoitaja on aina esimerkiksi ikääntyneen potilaan tukena ja turvana. Oikea-aikainen pääsy lääkäriin on tärkeää hoidon onnistumisen kannalta". 

Oma haasteensa syrjäseuduille tuo henkilöstöresurssin puute. Monet nuoret lähtevät opiskelemaan terveydenhuoltoalaa suuriin kaupunkeihin ja jäävät niihin luomaan uraa: pienet paikkakunnat eivät aina houkuttele paluumuuttajia. Turusen mukaan aika Dicuren kaltaiselle mallille olisi otollinen varsinkin syrjäseutuja ajatellen. Koko maan tasolla kaivattaisiin jo nyt yli 16600 uutta sairaanhoitajaa. Vuonna 2021 yleislääkäreistä oli analyysin perusteella 1 035 ammattilaisen vaje kuntasektorilla ja nyt analyysi näyttää 908 ammattilaisen vajetta. (Keva, 2023)

"Suomessa on kattava terveyskeskusverkosto, vaikka palveluita keskitetäänkin isoihin kaupunkeihin. Pienten paikkakuntien terveyskeskukset ovat hoitajavetoisia".

Etävastaanottojen mukaanotto palveluverkostoon voisi osittain ratkaista syrjäseutujen lääkäripulan. Turusen mielestä digipalveluiden ja etävastaanottojen integroiminen palveluverkostoon onkin jopa ehto syrjäseutujen kannalta onnistuneelle hyvinvointialueuudistukselle.

"Yhdelläkään hyvinvointialueella ei ole varaa olla selvittämättä erilaisia palveluntuottamisen tapoja. Kun vapaita lääkäritunteja voidaan tehokkaasti tuottaa enemmän, se on jokaisen hyvinvointialueen ja asiakkaan etu", painottaa Turunen.

Lähteet:

https://www.keva.fi/uutiset-ja-artikkelit/kuntien-tyovoimaennuste-hoitajapula-kaksinkertaistui-kahdessa-vuodessa/